Hanhiperä

Kaupunginosat > Jyväskylän kaupunginosat > Hanhiperä

Hanhiperä on Jyväskylän 36. kaupunginosa ja sijaitsee tilastollisesti Keltinmäen–Myllyjärven suuralueella sekä Valkeamäen tilastoalueella. Alueella on hyvin vähän asutusta: vuoden 2021 lopussa siellä asui vain 6 asukasta.

Pohjoisessa Hanhiperä rajoittuu Valkeamäkeen, itäpuolella sijaitsee Keltinmäki ja sen Mustalammen asuinalue, etelässä Taka-Keljo, kun taas lännessä naapurina ovat Vesanka (Perälän alue) ja Muurame. Hanhiperää halkoo Hanhiperäntie, joka tarjoaa yhteyden alueen ja muun Jyväskylän sekä Keuruuntien (valtatie 18) välillä.

Hanhiperä on korkealla sijaitseva alue, joka kohoaa merkittävästi kaupungin keskustasta. Alueella on useita yli 200 metrin korkeita mäkiä, ja Jyväskylän korkein kohta, Pirttimäki, sijaitsee Hanhiperän ja Taka-Keljon virallisten kaupunginosien rajalla. Vuonna 2009 Korpilahden Moksin Uutelanmäki nousi kuitenkin Jyväskylän korkeimmaksi kohdaksi. Alueella on myös kaupungin ylläpitämiä ulkoilu- ja hiihtoreittejä, jotka ovat yhteydessä Ladun majaan.

Hanhiperällä sijaitsee kolme järveä: Hanhijärvi, Soidenlampi ja Salmijärvi, ja alue on luultavasti saanut nimensä Hanhijärven mukaan.

Historiallisesti Hanhiperä kuului Keljon rekisterikylään. Perinteisesti Hanhiperää on pidetty Taka-Keljon osana, erityisesti sen pohjoisosaa, eli Keljon kylän luoteiskolkkaa. Valkeamäen aluetta on myös epävirallisesti pidetty osana Taka-Keljoa, vaikka se virallisesti kuului Jyväskylän rekisterikylään.

 

Historiaa

Hanhiperä oli ennen 1800-luvun alkua asumatonta takamaata. Alueelle alettiin perustaa uudistiloja isojaon yhteydessä. Ensimmäinen tila oli Pirttimäen tila, joka erotettiin Sysmälästä vuonna 1805. Hanhikankaan ja Hanhimäen uudistilat perustettiin vuonna 1815. Myöhemmin uusia tiloja syntyi joko näiden talojen lohkomisesta tai torppina. Hanhiperä siirtyi Jyväskylän kaupunkiin vuoden 1965 alueliitoksen yhteydessä, ja 1980-luvun loppupuolella alueelle alkoi muodostua omakotiasutusta.

Valkeamäen rakentamista asuinalueeksi alettiin suunnitella 1980-luvulla, ja vuonna 2011 alueelle hyväksyttiin osayleiskaava. Suunniteltu väkiluku Hanhiperälle on noin 8 000 asukasta, mutta tätä on vastustettu, koska se voisi vaikuttaa haitallisesti alueen luontoon, erityisesti soihin ja metsiin. Alueella elää myös liito-oravia.

Alueen elinkeinot ovat muuttuneet ajan myötä. Aikaisemmin Hanhiperä oli maaseutualuetta, mutta nykyään vain yhdellä alueen talolla on peltoja. Alueella toimi myös tervanpolttoa 1900-luvun alkupuolella, ja tervakset kuljetettiin Ruokkeen rautatieseisakkeelle, josta ne vietiin Kuohun tervatehtaalle.

Data: Wikipedia, lisenssi: CC BY-SA 4.0.