Kaupunginosat > Jyväskylän kaupunginosat > Kypärämäki
Kypärämäki sijaitsee Jyväskylän kaupungissa keskustaajaman länsilaidalla ja siellä asuu 2,991 asukasta. Alueen pääpiirteet heijastavat jatkosotaa seurannutta jälleenrakennuskautta, ja siellä on säilynyt alkuperäinen luonne. Kuitenkin asuinalue on monipuolinen, käsittäen eri aikakausien asumistapoja, kuten omakoti-, pienkerros-, ja kerrostaloja sekä rivitaloja.
Vuonna 2004 Kypärämäki valittiin Suomen vuoden kaupunginosaksi tunnustuksena sen omaleimaisuudesta, rakennusperinnön säilyttämisestä ja ympäristön hoidosta. Alue on suosittu ja tunnetaan rauhallisena, luonnonläheisenä asuinpaikkana, jossa on runsaasti ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksia.
Omakotitalot Kypärämäellä ovat pääasiassa 1940–1950-lukujen tyyppitaloja, joilla on tilavat tontit, mikä antaa alueelle puutarhakaupunkimaisen ilmeen. Kypärämäen omakotialue on arvostettu paikallisesti ja osa rakennuksista on suojeltuja kohteita. Alueella on myös pienkerrostaloja 1940-luvun lopulta, suurempia kerrostaloja 1960–1970-luvuilta ja rivitaloja 1980–1990-luvuilta sekä joitain omakotitaloja 1970–1990-luvuilta ja 2000-luvun alusta.
Kypärämäki on saanut nimensä mäestä, joka sijaitsee alueen rajojen ulkopuolella Kortepohjan kaupunginosassa. Mäen huipulla sijaitsee vesitorni. Alueella on myös muita pienempiä mäkiä ja useita vesistöalueita, kuten Köhniönjärvi, Killerjärvi, Rimminsuo ja erilaisia ojia.
Kypärämäen luonnonarvot korostuvat Köyhänojan varressa, tuorelehdossa ja Mäyräojan suualueella. Alueella kasvaa joitain uhanalaisia kasvilajeja, kuten korpisorsimoa. Aikaisemmin alueella esiintyi harvinaista siperianlillukkaa, mutta se tuhoutui rakentamisen myötä.
Kypärämäen kadut on osittain rakennettu harvakseltaan, jolloin tonttien väliin jää pieniä metsäalueita. Alueella on noin puolen kilometrin mittainen Kypärämäen-Köhniön luontopolku, joka esittelee paikallisia kasvilajeja. Vuosina 2010–2011 alueen pienissä metsissä tehtiin maiseman parantamiseksi harvennustöitä.
Alueella on myös historiaa, ja se muuttui kaupungiksi toisen maailmansodan jälkeen. Aluksi se oli työläiskaupunginosa, ja monet asukkaat työskentelivät lähellä sijainneissa tehtaissa. Aikoinaan alueella oli pula asunnoista, ja vuokrataloja rakennettiin asuntopulan helpottamiseksi. Myöhemmin asutus laajeni Köhniön alueelle, ja sinne rakennettiin erilaisia omakotitaloja ja pienkerrostaloja.
Data: Wikipedia, lisenssi: CC BY-SA 4.0.
