Kaupunginosat > Jyväskylän kaupunginosat > Mattilanpelto
Jyväskylän 5. kaupunginosa Mattilanpelto, myös Mattila, koostuu useista pienalueista, jotka ovat Seminaarinmäki, Mattilanniemi ja itse Mattilanpelto. Tämä alue on tarkemmin määriteltynä tilastollinen alue, jonka rajat sijoittuvat suurin piirtein samoihin paikkoihin kuin Mattilanpellon kaupunginosan rajat. Asukaslukumäärä oli 1 280 vuoden 2020 lopussa. Mattilanpelto sijaitsee noin kilometrin päässä Jyväskylän keskustasta.
Seminaarinmäki toimii Jyväskylän yliopiston päätukikohtana ja siellä sijaitsevat yliopiston vanhimmat rakennukset 1800-luvulta, päähallintorakennus, yliopiston päärakennus ja kirjasto. Seminaarinmäellä sijaitsee myös Jyväskylän uimahalli ja vesiliikuntakeskus AaltoAlvari.
Mattilanniemi on myös Jyväsjärven niemi, jossa sijaitsee uimaranta sekä useita Jyväskylän yliopiston rakennuksia, kuten informaatioteknologian tiedekunnan rakennus Agora. Alueella on myös kaksi yliopiston rakennusta, jotka on tosin poistettu käytöstä sisäilmaongelmien vuoksi. Aikaisemmin Mattilanniemessä sijaitsi paikallinen Nokia Oyj:n yksikkö vuoteen 2009 asti, mutta nykyisin tiloissa toimii muun muassa Tieto Oyj.
Mattilanpellon asuinrakennuskanta koostuu sekä kerrostaloista että omakotitaloista. Alueella oleva omakotitaloalue on yksi 1940-luvulla kaavoitetuista Jyväskylän jälleenrakennuskauden asuinalueista, joka syntyi vastauksena sodanjälkeiseen asuntopulaan ja oli jatkoa kaupunginarkkitehti Matti Hämäläisen aikaisemmille, vuoden 1940 omakotialueiden suunnitelmille. Alueen keskellä sijaitsee puisto, joka toimii alueen keskuksena. Länsi-Päijänteentie erottaa Mattilanpellon Kukkumäestä, jossa on myös saman aikakauden omakotiasutusta. Alueella ovat entinen Keljon kirkko ja Keljon vanhainkoti, vaikka Keljon kaupunginosa alkaa hieman etelämpänä.
Seminaarinmäellä on useita vanhoja puutaloja, joita kutsutaan Älyläksi. Monet näistä taloista rakennutettiin 1930-luvulla yliopiston opettajien toimesta, ja nimen ”Älylä” väitetään olevan peräisin rehtori Kaarle Oksalalta. Alueen ensimmäinen rakennus, Karpion talo, valmistui vuonna 1904, ja sen suunnitteli Lars Sonck vuonna 1903 maanmittausinsinööri Johan Spetsille (myöhemmin Janne Karpio) häälahjaksi. Myöhemmin Wivi Lönn muokkasi rakennuksen julkisivua, ja vuonna 1925 Alvar Aalto laati ulkorakennuksen korjauspiirustukset. Vuoden 1995 jälkeen rakennus on toiminut kaupunginjohtajan virka-asuntona ja edustustilana. Vuodesta 2017 rakennuksessa on toiminut ravintola Teeleidi.
Data: Wikipedia, lisenssi: CC BY-SA 4.0.