Kaupunginosat > Jyväskylän kaupunginosat > Säynätsalo
Säynätsalo oli aikoinaan Suomen tiheimmin asuttu maalaiskunta. Vuonna 1993 Säynätsalo liitettiin osaksi Jyväskylää kuntaliitoksen yhteydessä ja muodosti eksklaavin, kunnes vuonna 2009 Jyväskylän maalaiskunnan liittyminen Jyväskylään loi yhteisen vesirajan Säynätsalon ja Jyväskylän välille, mutta ei maarajaa. Nykyään Säynätsalo on Jyväskylän 37. kaupunginosa.
Säynätsalon asutusalue sijaitsee Säynätsalon saaressa, Lehtisaaressa, Isossa-Mäntysaaressa ja osittain Muuratsalon saaressa, sekä Päijänteen rannalla Kinkovuoren alueella. Tämä alue rakennettiin vasta Säynätsalon kunnan lakkauttamisen jälkeen. Lisäksi Säynätsaloon kuuluu joitakin asumattomia pieniä saaria, kuten Kaakkosaari, Korpinen, Lappi, ja nimetön pikkusaari Sisälmyslahden suulla Säynätsalon saaren lähellä.
Lehtisaari on tiheästi rakennettu Päijänteen saari Säynätsalossa, joka sijaitsee Säynätsalon ja Muuratsalon saarten välissä, ja niihin on yhteys Lehtisaaresta. Pääsy Säynätsaloon Lehtisaaresta tapahtuu Louhunsalmen riippusillan kautta, joka valmistui vuonna 1957. Kinkovuoren asuinalue sijaitsee Säynätsalon luoteisosassa, ja sen rakentaminen alkoi vuonna 2003. Alueella on omakotitaloja, rivi- ja pienkerrostaloja. Karkaussaari sijaitsee Päijänteen rannalla Kinkovuoren eteläpuolella, ja sille rakennettiin omakoti- ja rivitaloja vuodesta 2004 lähtien.
Säynätsalon rakennettu ympäristö on arvokasta kulttuurihistoriallisesti ja arkkitehtonisesti. Alueen rakennuksia ovat suunnitelleet muun muassa Wivi Lönn ja Alvar Aalto. Kunnantalo ja koetalo ovat kansainvälisesti tunnettuja Aallon suunnittelemia kohteita 1950-luvulta. Kunnantalossa on Jyväskylän kaupungin aluetoimiston ja kirjaston lisäksi liike- ja asuintiloja.
Muuratsalon koetalo oli Aallon kesäasunto, jonka esikuva on antiikin atriumtalo. Alueella voi nähdä myös Aallon suunnitteleman Nemo propheta in patria -veneen. Säynätsalo on tunnettu matkakohde erityisesti arkkitehtien ja arkkitehtiopiskelijoiden keskuudessa. Säynätsalossa ja Lehtisaaressa yhdistää Bruno Kivisalon suunnittelema 178 metrin pituinen Louhunsalmen riippusilta, joka on Suomen seitsemänneksi pisin silta jänneväliltään.
Alueen luonto Päijänteen ranta-alueineen on erityisen kaunista, ja Säynätsalo tunnetaan Jyväskylän saaristokaupunginosana. Säynätsalo on suosittu veneilijöiden keskuudessa, ja suurin satama sijaitsee Jyväskylän Veneseuran Juurikkasaaren satamassa saaren pohjoispuolella. Juurikkasaari toimii myös Päijännepurjehduksen tukikohtana, joka on Suomen sisävesien suurin purjehdustapahtuma pohjoisessa.
Säynätsalon teollisuusyhteisö sai alkunsa vuonna 1897, kun Jyväskylän kauppaneuvos Johan Parviainen osti Säynätsalon asumattoman saaren, joka silloin kuului Korpilahden kuntaan. Seuraavana vuonna Parviaisen perhe perusti saarelle ensimmäisen sahan. Alueen yhteisö kasvoi pääasiassa teollisuuden ympärille, koska saari oli lähes autio Parviaisen ostaessa sen. Ensimmäiset asunnot valmistuivat vuonna 1897 ja vuonna 1914 saarella aloitti toimintansa Säynätsalon vaneritehdas. Tällä hetkellä alueella toimii Sammutin Oy, joka valmistaa Saurus-paloautoja. Kunnan historiaan kuului myös talotehdas, joka suljettiin vuonna 2009.
Säynätsalo oli alun perin osa Korpilahden kuntaa, mutta erosi siitä vuonna 1922, koska säynätsalolaiset kokivat, että Muurame ei huolehtinut riittävästi Säynätsalon kehittämisestä, vaikka saari toi huomattavan osan Muuramen kunnan verotuloista. Säynätsalon ensimmäiset kunnallisvaalit pidettiin vuonna 1924, ja kunnan alue käsitti aluksi vain Säynätsalon saaren. Vuonna 1935 Lehtisaari ja Muuratsalon pohjoisosa liitettiin kuntaan. 1960-luvulla ja uudestaan vuonna 1980 Säynätsalo laajeni Muuratsalosta. Säynätsalo oli Suomen järvisin kunta, jossa yli puolet alueesta oli järviä.
Data: Wikipedia, lisenssi: CC BY-SA 4.0.
