Korppolaismäki

Kaupunginosat > Turun kaupunginosat > Korppolaismäki

Turun kaupunginosa Korppolaismäki (ruots. Korpolaisbacken) kohoaa Aurajoen ja Pitkäsalmen risteyskohdassa, Turun satamaa vastapäätä. Mäen korkein kohta on 37 metriä merenpinnan yläpuolella.

Korppolaismäki kuuluu keskustan suuralueeseen, ja naapurikaupunginosia ovat Itäranta pohjoisessa, Hirvensalon Lauttaranta lännessä, Pihlajaniemi etelässä ja Vähäheikkilä idässä.

Korppolaismäki-nimen alkuperä juontaa juurensa Kaarinan kylästä nimeltä Korppolainen. Se puolestaan saattaa olla käännös ruotsinkielisestä nimestä Korpelax, joka mainitaan asiakirjoissa vuodelta 1471.

Historiallisesti Korppolaismäellä on ollut asutusta jo esihistoriallisina aikoina, ja Ruotsin vallan aikana Turun linnan piirittäjät rakensivat mäelle taisteluvarustuksia. Eerik XIV:n hyökätessä Turkuun hän valloitti ensin Korppolaismäen, mutta kärsi samalla suuria mieshäviöitä. Eerik XIV oli vankina Turun linnassa 1570-luvulla, ja kansan suussa liikkuu tarina hänen puolisonsa Kaarina Maununtyttären asumisesta Korppolaismäessä, jotta hän voisi olla lähellä vankiaan.

1800-luvun lopulla Korppolaismäelle nousi kaavoittamaton työläiskaupunginosa, ja sen aikaiset pientalot ovat edelleen osa mäen ilmettä. Mäen Aurajoen puoleinen ranta muuttui 1900-luvun alkupuolella telakka- ja laivateollisuusalueeksi. Vuonna 1939 alue liitettiin Kaarinasta Turkuun. Alueen laivanrakennusperinne päättyi vuonna 2004, kun Wärtsilä siirsi laivanmoottoritehtaansa Italiaan.

Data: Wikipedia, lisenssi: CC BY-SA 4.0.