Yleinen

perjantai, 9.10.2020

Kartat vääristelevät maiden kokoja – tästä se johtuu

Käsityksemme maailmasta perustuu pitkälti maailmankarttoihin, mutta mitä jos nämä kartat ovat huijanneet meitä koko ajan? Esimerkiksi Grönlanti näyttää perinteisellä kartalla lähes Afrikan mantereen kokoiselta järkäleeltä. Todellisuudessa sen pinta-ala kattaisi kuitenkin vain noin 7 % Afrikan mantereen pinta-alasta.

Miksi kaikki kartat vääristelevät totuutta?

Kaksiulotteiset kartat ovat toki käytännöllisempiä kuin karttapallon kanssa ympäriinsä kulkeminen. Karttapalloa ei kuitenkaan muunneta ihan helposti litteäksi kartaksi. Itseasiassa, täydellisen kartan tuottaminen on mahdotonta.  Jos esimerkiksi kuorit appelsiinin ja yrität tasoittaa kuorta 2D-pinnalle, et tule onnistumaan tehtävässäsi ilman, että kuori repeytyy. Käy järkeen, eikö? Tämän ongelman kanssa kartografit ovat painineet iät ja ajat.

Menetelmää, jolla kaksiulotteisia karttoja pyritään luomaan, kutsutaan karttaprojektioksi. Siinä maapallonpinta yritetään projisoida erilaisille kaksiulotteisille tasoille. Ongelma ei kuitenkaan katoa projisoitiinpa palloa sitten ympyrän tai suorakaiteen muotoon. Joko välimatkat, muodot, suunnat tai pinta-alat tulevat väistämättä vääristymään. Maailmankartan tekijät joutuvatkin valitsemaan, minkä antavat kartassaan vääristyä.

Kuorittu appelsiini
Pallomaista muotoa on vaikea tasoittaa 2D-pinnalle.

Mercatorin projektio

Todennäköisesti se kartta, johon perustat käsityksesi maailmasta, on Mercatorin projektio. Sen esitteli Gerardus Mercator vuonna 1569. Mercatorin projektio on niin sanottu lieriöprojektio. Siinä maapallo sijoitetaan matemaattisesti kuvitteellisen lieriön sisään, jonka pinnalle maapallon muodot projisoidaan. Näin leveys- ja pituuspiirit näkyvät suorina, ja kartta saadaan suorakulmion muotoiseksi.



Mercatorin projektio on pitkään ollut suosittu sen helppouden ja yksinkertaisuuden takia. Sitä on käytetty esimerkiksi kouluissa, ja suurimmat internetin karttapalvelut perustuvat siihen. Alun perin projektio oli kuitenkin suunniteltu merenkulkuun ja navigointiin. Navigoinnissa se onkin ollut hyvä. Jos navigoija haluaisi päästä esimerkiksi Espanjasta Kanadaan, hänen täytyy vain piirtää viiva näiden kahden kohteen välille. Tämä kertoo hänelle, mihin kompassin suuntaan kulkea koko matkan.

Yleisenä maailmankarttana Mercatorin projektio ei ole kuitenkaan ongelmaton. Lieriöprojektioissa lähellä päiväntasaajaa sijaitsevat kohteet näyttäytyvät jokseenkin oikeissa mittasuhteissa, mutta mitä kauempana kohteet ovat päiväntasaajasta, sitä enemmän vääristymää kartassa on. Tämän vuoksi maat lähellä napoja, kuten Suomi, Venäjä ja Grönlanti näkyvät kartalla todellista kokoaan suurempina.

Grönlannin todellinen koko verrattuna australiaan
Kätevän karttapalvelumme avulla voit verrata, miltä Grönlanti (vas.) todellisuudessa näyttää verrattuna esimerkiksi Australiaan.

Etäisyyksien ja maa-alueiden pinta-alojen vääristymisellä ei juurikaan ole haittaa, kun karttaa käytetään navigointiin. Mercatorin projektio onkin yhä sopiva käytettäväksi esimerkiksi Suomen merikarttana tai kuvaamaan pieniä kaupunkeja, mutta maailmankarttana sen käyttöä on kritisoitu.

Eurooppa-keskeinen maailmankuva

Yleisyytensä vuoksi Mercatorin projektion on arveltu vaikuttaneen ihmisten käsitykseen maailmasta suurissakin määrin. Kartassa Euroopan ja Pohjois-Amerikan maat näyttävät suhteettoman suurilta. Esimerkiksi Pohjois-Amerikka näyttää suuremmalta kuin Afrikka, vaikka todellisuudessa Afrikka on kolme kertaa suurempi.

Suomen todellinen koko verrattuna Madagascariin
Perinteisellä kartalla Suomi näyttää varsin suurelta maalta, mutta todellisuudessa se on pinta-alaltaan esimerkiksi Madagaskaria pienempi.

Mercatorin projektiota on kutsuttu jopa rasistiseksi, ja on arveltu, että se on saanut ihmiset pitämään tiettyjä maita vähemmän tärkeinä. Nykyään maatieteilijät eivät suosittelekaan tällaisten suorakulmion muotoisten maailmankarttojen käyttöä. Toisiakin projektioita toki on, mutta täytyy muistaa, että kaikissa kaksiulotteisissa malleissa on aina jonkinlaista vääristymää.

Muunnelmaa käytetään yhä karttapalveluissa

Monet verkossa toimivat palvelut, kuten Goolgle Maps, Bing Maps ja OpenStreetMap käyttävät kartoissaan Mercatorin projektion approksimaatiota. Se tunnetaan nimellä Web Mercator. Web Mercatorilla on monia yhteisiä piirteitä Mercatorin projektion kanssa. Kummassakin pohjoissuunta on aina suoraan ylöspäin, pituuspiirit ovat tasavälisiä pystysuoria viivoja ja pinta-alat lähellä napaa vääristyvät todellista suuremmiksi.

Googlen työtekijän mukaan Google Maps ei alun perin käyttänyt Mercatoria. Silloin kuitenkin korkeilla leveysasteilla sijaitsevien kaupunkien, kuten Tukholman, kadut vääristyivät, eivätkä ne kohdanneet oikeissa kulmissa. Karttapalvelujen lähikuvat ovat siis nykyään totuudenmukaisempia, vaikka laajassa kuvassa Web Mercator vääristääkin kartan reunoja.

Vääristävät kaksiulotteiset maailmankartat näyttävän olevan ”välttämätön paha”, josta emme pääse eroon. Maiden oikeat koot – kartassamme voit kuitenkin oikaista joitakin nykyisiä käsityksiäsi maailmasta. Tiedätkö esimerkiksi kumpi on suurempi pinta-alaltaan, Thaimaa vai Saksa?

Sinua saattaa kiinnostaa myös