Yleinen

keskiviikko, 29.12.2021

Tai ainakin yksi. Sallan kansallispuistohanke meni läpi lähes heittämällä, mutta Kanta-Hämeessä sijaitsevasta Evon kansallispuistosta väännetään vielä kättä.

Vuonna 2020 ympäristöministeriölle tehtiin kansallispuistoaloitteet viidestä kohteesta. Jatkoon päässeiden Sallan ja Evon lisäksi niitä olivat Korouoman rotkolaakso Posiolla, Porkkalan saaristo sekä yhdistetty alue Punkaharjun kansallismaisemasta ja Haarikon metsistä.

Sallan kansallispuisto on Suomen 41. kansallispuisto

Valtioneuvosto hyväksyi kesäkuun alussa 2021 esityksen Sallatunturin kansallispuiston perustamisesta ja lopullisen siunauksen alueelle antoi eduskunta marraskuun loppupuolella. Lainvoimaisuuden se saa presidentin hyväksynnän ja valtioneuvoston käsittelyn jälkeen. Näin ollen Sallasta tulee Suomen 41. kansallispuisto.

Kansallispuisto tulee sijaitsemaan Natura 2000 -verkostoon kuuluvalla luonnonsuojelualueella Sallatunturin matkailukeskuksen ja Venäjän rajan välillä. Sallatunturin kansallispuiston ulkopuolelle jäävä luonnonsuojelualue säilytetään edelleen suojelualueena ja se saa nimen Rämiäjängän luonnonsuojelualue.

Sallan kansallispuiston alue on kokonaisuudessaan hieman vajaan 10 000 hehtaarin kokoinen. Tulevan kansallispuiston nähtävyyksiin ja erityispiirteisiin kuuluvat muun muassa Iso- ja Pieni Pyhätunturi, noin 250 metriä syvä Aatsinginhauta, Pahakuru, Kolmiloukkonen, Tunturilampi, kumpuilevat harjut, monimuotoiset aapasuot sekä talvisin kauniit, korkealle nousevat tykkylumen muovaamat metsät. Kulttuurihistoriaa Sallatunturin alueelta löytyy muun muassa metsäsaamelaisuuden sekä raja- ja sotahistorian muodossa.

Tavoitteena on, että Sallan kansallispuistoon matkustettaisiin mahdollisimman paljon julkisilla kulkuneuvoilla aina Etelä-Suomesta saakka. Julkisten osalta tämän ei pitäisi tuottaa ongelmia, koska puiston vierailijat voivat kulkea junalla Kemijärvelle tai lentokoneella Kuusamoon, joista molemmista puolestaan voi hypätä linja-autoon ja matkata kansallispuiston porteille.

Evosta maailman ensimmäinen tiedekansallispuisto?

Evon kansallispuistohanke on vielä osittain keskeneräinen. Sen suunnittelua varten on koottu erinäisiä työryhmiä, joiden tarkoituksena on muun muassa pohtia tulevan kansallispuiston käyttömuotojen yhteensovittamista sekä sitä, miten alue tullaan rajaamaan. Se on kuitenkin jo varmaa, että kansallispuiston ulkopuolelle jäävät ainakin partiolaisten leirialue sekä Hämeen ammattikorkeakoulun opetusmetsät.

Yksi Evon kansallispuiston alueen kiistellyimmistä asioista on metsästys. Koska kansallispuisto sijaitsee eteläisessä Suomessa, metsästys sen alueella olisi kiellettyä. Kansallispuistohankkeen työryhmä onkin ehdottanut kahta vaihtoehtoa metsästäjille. Ensimmäisesä hirvenajo alueella olisi sallittua, mutta niiden kaataminen ei; kaato pitää tapahtua kansallispuiston rajojen ulkopuolella. Toinen vaihtoehto puolestaan rajaisi metsästyksen 23.10.–15.12. väliselle ajalle. Kalastus alueella olisi edelleen sallittua yleiskalastusoikeuksilla.

Evon alueella on tällä hetkellä laaja ja monipuolinen retkeilyalue. Jos se sellaisena säilyisi, metsästys olisi alueella jatkossakin sallittua. Kansallispuistohankkeen vastustajat mainitsevat myös, että tarvittaessa kyseistä retkeilyaluetta voisi laajentaa ja sen jo olemassa olevia palveluita parantaa.

Evon kansallispuiston toteutuessa, siitä tulisi maailman ensimmäinen tiedekansallispuisto. Hanketta kannattaakin moni tiedettä tekevä taho, muun muassa Helsingin yliopisto, Museovirasto sekä erinäiset tiede- ja ympäristöjärjestöt. Tällä hetkellä Evolla toimii Hämeen ammattikorkeakoulun lisäksi useita muita opetus- ja tutkimuslaitoksia. Yhteistyö näiden tahojen kanssa toisi kansallispuistolle omanlaisen huomattavan lisän, kun kansallispuiston vierailijoille esiteltäisiin tieteen tekemistä ja tekijöitä, jonka lisäksi he voisivat mahdollisesti osallistua myös itse erilaisten havaintojen tekemiseen.

Evon kansallispuisto sijaitsisi Hämeenlinnan ja Lahden kaupunkien puolivälien paikkeilla. Sen ehdotettu pinta-ala olisi noin 4 813 hehtaaria (ilmoille on tosin heitelty muitakin pinta-aloja aina 6 000 hehtaarista 8 000 hehtaariin). Alue pitää sisällään muun muassa useita metsäalueita, joissa elää monia uhanalaisia lajistoja. Kansallispuiston maisemiin puolestaan kuuluisi muun muassa kumpuilevia harjuja, kauniita pieniä järviä ja lampia sekä pikkusoita.

Tutustu myös muihin Suomen kansallispuistoihin.