Yleinen
tiistai, 20.10.2020
Suomen suurimmat kaupungit ovat selvinneet paljosta; on ollut niin nälänhätää, sotia kuin tulipalojakin. Teollistuminen, uudet keksinnöt kuin arkkitehtuurikin on muovannut kaupunkeja. Jos historia kiinnostaa, parhaiten menneisyyteen pääsee kurkistamaan vierailemalla kaupunkien historiallisilla nähtävyyksillä. Joko olet käynyt näissä kaikissa?
Michal Pise, CC BY 2.0, via Wikimedia Commons
1700-luvulla yksi Ruotsin puolustuspolitiikan tärkeimmistä tehtävistä oli linnoittaa Helsinki, jotta se pärjäisi venäläisiä miehittäjiä vastaan. Tätä tehtävää varten alettiin rakentaa Suomenlinnan merilinnoitusta, joka kuuluu nykyään UNESCOn maailmanperintölistalle.
Alun perin Suomenlinnan nimi oli Sveaborg eli kansan suussa Viapori. Se oli Ruotsin valtakunnan suurin linnoitus. Sittemmin se on toiminut venäläisenä linnoituksena 110 vuotta Suomen itsenäistymiseen saakka. Kolmen vallan alla toiminutta Viaporia on kehitetty eteenpäin ja rakennettu lisää kaikkina näinä aikoina.
Linnoituksessa on kuusi kilometriä muuria, sata tykkiä, tunneleita ja puistoalueita. Sieltä löytyy myös sekä museoita että opastettuja kierroksia. Suomenlinna on myös Helsingin kaupunginosa, jossa asuu noin 800 helsinkiläistä.
Lisätietoa: suomenlinnatours.com
Suomi on täynnä kauniita, vanhoja kirkkoja. Esimerkiksi Espoon tuomiokirkko on nähnyt elämää jo yli 500 vuotta. Seurakunta sai ensimmäisen nimeltä tunnetun kirkkoherran vuonna 1458, ja tämän perusteella vietettiin kirkon 500-vuotisjuhlia vuonna 1958. Keskiaikaisesta kivikirkosta on jäljellä enää runkohuoneen länsi- ja itäosa, mutta ne hallitsevat kirkkoa edelleen. Tuomiokirkossa harjoitetaan yhä jumalanpalveluksia ja tehdään kasteita.
Lisätietoa: espoonseurakunnat.fi
Teollistumisen vaikutuksia pääsee tutkimaan Tampereella. Tampere kehittyi Suomen ensimmäiseksi teollisuuskaupungiksi 1820-luvulla. Voimakas teollisuus muokkasi kaupunkia ja punatiilitehtaat ja savupiiput ovat olleet tuttu näky vuosikymmeniä eteenpäin. Todennäköisesti merkittävin teollisuuslaitos oli kuitenkin James Finlaysonin perustama ja Wilhelm Nottebeckin edelleen kehittämä puuvillatehdas.
Alun perin Tammerkosken vesivoima houkutteli skonlantilaisen Finlaysonin perustamaan paikkakunnalle tehtaan vuonna 1820. Vaatimattomasta kehruutehtaasta muodostui vuosien edetessä tuhansien ihmisten työpaikka. Tekstiiliteollisuus houkutteli erityisesti naisia kaupunkiin, ja Tamperetta alettiinkin kutsua naisten kaupungiksi.
Ajan myötä Finlaysonista muodostui lähes oma kaupunkinsa; eri aikoina tehtaan alueelta löytyi oma poliisi, palokunta, sairaala kuin koulukin. Vapautuva kauppa ja halpatuotanto kuitenkin johtivat siihen, että tehtaan toiminta alueella päättyi 1990-luvun puolivälissä. Nykyään Finlaysonin alue on monipuolinen liiketoiminnan, elävän kulttuuri- ja tapahtumatoiminnan sekä luovuuden kehto.
Lisätietoa: finlaysoninalue.fi
Pictor, CC BY-SA 3.0 , via Wikimedia Commons
Suomen ensimmäinen rautatie otettiin käyttöön vuonna 1862. Se kulki Helsingistä Hämeenlinnaan. Rautatien ansiosta Tikkurila ja muut radanvarrella olevat alueet alkoivat kehittyä asutus- ja teollisuustaajamiksi. Tikkurilaan kohosi kivinen asemarakennus, joka on ainoa alkuperäisasussaan säilynyt esimerkki tiilisestä asema-arkkitehtuurista. Se toimi asemana yli sadan vuoden ajan aina vuoteen 1987 asti. Tällöin uudempi asema syrjäytti sen.
Vuonna 1986 Vantaan kaupunki vuokrasi aseman VR:ltä ja restauroi sen alkuperäiseen asuunsa. Aseman tiloihin muutti Vantaan kaupunginmuseo, joka esittelee nykyään seudunhistoriaa ja nykyilmiöitä vaihtuvissa näyttelyissä.
Lisätietoa: wikipedia.org, sivistysvantaa.fi
Oulun linna heijastelee Oulun historiaa. Vuonna 1590 Oulujoen suiston saarelle rakennettiin Oulun linna, ja Oulun kaupunki perustettiin sitä vastapäätä mantereelle vuonna 1605. Linnasta on yhä jäljellä valleja ja kivikellarin perusta. Oulun linnan muureja, ruutikellaria ja kellarin päälle rakennettua Tähtitornin kahvilaa voi kuitenkin käydä ihailemassa.
Ruotsi-Suomen kuningas Juhana III teki hallituskaudellaan sotaretkiä Vienan Karjalaan ja Oulun linna rakennettiin niiden sotaretkien tukikohdaksi. 1600-luvun ensimmäiset vuosikymmenet olivat linnan kukoistusaika. Kuningas Kustaa II Aadolfin valtakaudella linnan merkitys kuitenkin väheni, sillä suurvaltapolitiikka suuntautui Keski-Eurooppaan. Suuren Pohjan sodan aikana vuonna 1715 venäläiset polttivat linnan puiset rakenteet
Vuonna 1875 linnan kellarin päälle rakennettiin Oulun Merikoulun havaintotorni. Nykyään se toimii kesäkahvilana. Linnan kellarissa puolestaan toimii linnan historiasta kertova pienimuotoinen näyttely, joka on avoinna kahvilan aukioloaikoina.
Lisätietoa: visitoulu.fi, ouka.fi
Bysmon, CC BY-SA 4.0, via Wikimedia Commons
Turku on Suomen vanhin kaupunki, ja sen alueella on käyty kauppaa jo 1100-luvulla. Suurin osa kaupungista tuhoutui vuoden 1827 palossa, mutta keskusta-alueelta löytyy vielä runsaasti muistoja keskiaikaisesta kaupungista. Turun linna ja tuomiokirkko ovat suosittuja matkakohteita, mutta kannattaa käydä myös tutustumassa Aurasillan itäpuolella nousevaan Luostarinmäkeen. Se on ainoa yhtenäinen alue, joka on selvinnyt palosta.
Luostarinmäen käsityöläismuseo esittelee yli 200 vuotta vanhan puutaloalueen, jonka rakennukset sijaitsevat alkuperäisillä paikoillaan. Luostarinmäellä palvelee useita eri museopuoteja sekä museokauppa, josta voi ostaa laadukkaita käsityötuotteita.
Lisätietoa: museot.fi
Ajankohtaisemmasta arkkitehtuurista kiinnostuneen kannattaa puolestaan käydä tutustumassa arkkitehti ja akateemikko Alvar Aallon suunnittelemiin rakennuskokonaisuuksiin Jyväskylässä. Jyväskylässä on eniten Alvar Aallon suunnittelemia rakennuskokonaisuuksia; yhteensä 29. Niiden joukosta löytyvät esimerkiksi Alvar Aalto -museo, Muuramen kirkko ja Säynätsalon kunnantalo.
Säynätsalon kunnantalo (1949-52) on yksi Alvar Aallon merkittävimmistä töitä. Jo rakennusvaiheessa talo herätti huomiota, ja valmistumisen jälkeen Säynätsaloon on virrannut niin opiskelijoita, arkkitehtiryhmiä kuin yksittäisiä vierailijoitakin. Tämän myötä onkin arveltu, että Säynätsalo on Suomen kansainvälisesti tunnetuin saari.
Lisätietoa: visitjyvaskyla.fi
Htm, CC BY-SA 3.0, via Wikimedia Commons
Fellmanin eli Lahden kartano on nähnyt historiaa. Vuonna 1867 August Fellman osti Vesijärven läheisyydestä Kartanon tilan, kylän suurimman talon. Fellman rakennutti sen tilalle uuden päärakennuksen, Fellmanin kartanon. Se on yksi Lahden harvoista arvorakennuksista, ja se on nähnyt yhtä ja toista historian aikana. Vuonna 1903 kartanolla kokoontui perustuslaillisten lakimiesten kokous (Fellman mukaan lukien) päättämään, miten helmikuun manifestin toimeenpanoa vastustettaisiin. Vuonna 1918 puolestaan Fellmanin pelloille kerättiin Suomen suurin punavankien kokoomaleiri. Vuonna 1919 kartano siirtyi kaupungin omistukseen, ja se toimi kouluna noin neljäkymmentä vuotta. Sittemmin kartanosta on tullut Lahden historiallinen museo.
Lisätietoa: lahdenmuseot.fi
Kuopion korttelimuseo koostuu yhdestätoista puutalosta. Vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvun lopulta ja nuorimmat 1800 luvun lopulta. Sisätiloissa esitelleen erilaisten perheiden asumista 1800-1930-lukujen välillä. Museoon kuuluu myös apteekkitalo, näyttelysali ja kirjailija Minna Canthin huone. Kuopio oli 1900-luvun puoliväliin asti suurimmaksi osaksi puutalokaupunki. Kuopio ei koskaan kohdannut laajoja tulipaloja ja pommituksetkin tuhosivat vain yksittäisiä rakennuksia. Aikojen saatossa korttelissa on asunut niin varakasta kuin köyhempääkin väkeä.
kuopionkkorttelimuseo.fi
Ulvila, Porin edeltäjä sai kaupunkioikeutensa jo vuonna 1365. Porin kaupunki puolestaan perustettiin vuonna 1558 Porinlahden rannalle, Kokemäenjoen suulle. Tuolloin myös Ulvilan ulkomaankauppayhteydet siirtyivät Poriin. Näin Porista tuli tuon ajan pohjoisin kaupunki, jonka kautta esimerkiksi Pohjanlahden siika ja lohi kulkivat Eurooppaan. Kaukaisia ylellisyystavaroita, kuten viinejä ja mausteita puolestaan tuotiin Poriin, josta ne jatkoivat matkaansa muualle Satakuntaan ja pohjoiseen Suomeen.
Porin edustalla sijaitsevassa Reposaaressa pääsee tutustumaan merenkulkijoiden jättämiin kalliokaiverruksiin. Reposaarella on ollut vuosisatojen ajan vahva asema merenkulkijoille, ja osa kaiverruksista on jopa 1800-luvun alusta. Reposaari oli yksi merkittävimpiä kotimaisia satimia aina 1900-luvulle saakka. Kallioilla on vietetty aikaa laivojen tuloa odotellessa. Kalliokaiverrusten aiheena on paljon sydämiä, nuolia, nimikirjaimia ja merellisiä aiheita. Uusia kaiverruksia myös ilmestyy yhä vuosittain.
Lisätietoa: visitpori.fi
Ajo-ohjeita nähtävyyksille voit etsiä täältä.
Edellinen
Seuraava
keskiviikko 6.4.2022
maanantai 2.5.2022